Elämä potkii taas päähän, en juuri nyt kaipais yhtään mitään vastoinkäymisiä, mut tottakai mulle käy just näin: Oon ollut kuukauden verran työharjoittelussa yhdessä kampaamossa, eka viikko meni hyvin ja tuntui, et jes vihdoinkin kiva paikka missä olla. Toka viikko menikin sit siinä, et sai kuulla koko aika noottia, miten värisivellin pestään, lattiat lakaistaan, puhelimessa puhutaan, miten mikäkin juttu tehdään. Jokaikinen kerta, kun jotain tein niin tein sen takuuvarmasti väärin. Mä olen tehnyt 2-vuotta kampaajan töitä ja osaan leikata, värjätä yms. Mutta, kun noita tekniikoita on joka lähtöön ja tein erilailla, kuin he tekivät, niin se oli tottakai väärin. Sama lopputulos, mut eri teknikka, nääs. Niin sit eilen vikalle asiakkaalle tein permanentin (omistaja oli siirtänyt työnsä mulle, että hän pääsi kasvohoitoon) rullasin ja tein kiinnitykset yms, mun vuoro olisi loppunut klo 17, mutta siinä meni pitempään, kun omistaja tuli siihen väliin neuvomaan (ihan ok, et tulee sanomaan ja kertomaan miten teen). Omistaja tokaisi mulle, et hän voi leikata, et pääsen lähtemään, mulla oli hieroja varattuna klo 18.30. Mä ymmärsin sen, niin, että hän tekee asiakkaan loppuun ja mä pääsen lähtemään. Vai ymmärsinkö mä nyt ihan väärin tuon??? No mä vein asiakkaan paikalleni ja kävin kysymässä omistajalta, et teenkö mä nyt asiakkaan loppuun itse vai tuleeko hän. Vastas et hän tulee. Menin asiakkaan luokse, kampasin hiukset ja olin aloittamassa leikkaamaan, kun omistaja tuli paikalle ja sanoi, "hän leikkaa loppuun, et pääset lähtemään kotiin". Miten tämä olisi pitänyt ymmärtää? Sanoin, että voin leikata loppuun, mut omistaja alkoi itse leikkaamaan. Käsitin siis, että voin lähteä, kun oli se hierojallekin meno ja matkoihin menee reilu tunti. Olin jo ovella, kun omistaja huutaa, "sä et voi jättää asiakasta kesken" sanoin, etten voikaan, enkä jättäisi, mutta et sanonut teenkö asiakkaan loppuun vaan aloit itse tekemään häntä. Lähdin.

Tänään menin työpaikalle ajoissa, kuten aina. Tein asiakkaan, joka mulle oli laitettu ajallaan, asiakas oli tyytyväinen. Huomasin heti likkeeseen mentyäni, et jotain on tapahtumassa. Sillä en nähnyt varauskirjaa paikallaan, kaikki olivat, kun myrkyn nielleitä. Mainokset, jotka olin tehnyt oli poistettu. Asiakkaan tehtyäni pomo pyysi, mut takahuoneeseen ja sanoi, että oli soittanut opettajalleni ja purkanut työharjoittelusopimuksemme, koska olin aina myöhässä ja en ollut tarpeeksi motivoitunut työhöni. Näillä perusteilla hän sitten mut irtisanoi. Mikään noista ei todellakaan pitänyt paikkaansa. Mä puunasin ja syynäsin niitä perkeleen kippoja ja kuppoja joita muut työntekijät oli jättänyt levälleen. Pessyt muiden työntekijöiden asiakkaiden hiuksia, kun olivat myöhässä aikataulusta yms. Siivonnut lattioita, putsannut hyllyjä, purkanut tavaraa, niin, etten monenakaan päivänä oikeesti ehtinyt syödä. Mä oikeesti kestin sitä v*tun kiukuttelua ja silmille hyppimistä, valitin kavereilleni tossa paikassa tapahtuvasta pomottelusta, sanoivat, et koita kestää ei se kauaa kestä, enään 3viikkoa jäljellä. Huokaisin ja mietin, et kyllä mä kestän. Eipä tarvi kestää enään. Raivostuttavaa käytöstä ton paikan pomolta. Ei  perustellut noita tekemiään päätöksiä. Eikä sillä edes ollut näyttöä siitä, että olisin myöhästellyt tai että olisin vain lorvinut takahuoneessa. Mikä on tarpeeksi motivoivaa käytöstä? Huh, huh vielä jokin aika sitten itketti, nyt on jo parempi olo. Ketuttaa ja ankarasti, mun valmistuminen on oikeestaan tästä kiinni. Mun piti tehdä 2- näyttöä tällä viikolla et saisin paperit tänä keväänä ja työharjoittelusta uupuu nyt sitten vielä 3-viikkoa. Saa nähdä ottaako kukaan 3-viikoksi työharjoittelua tekemään. Voi gerpiilin gerpiili, sanon minä!!!!! En saanut opettaajaani kiinni, et voisin siltä kysyä neuvoa, opon sain kiinni, mut sanoi, et etsi uus paikka mahdollisimman pian.. Et silleesti taas tällä suunnalla, elämä potkii päähän taas kerran.