Taas on pää täynnä niin monenmoista mietettä et huh huh. Juuri, kun ajattelin, et JESS nyt menee hyvin, mulla on uus työpaikka- työkaverit aivan ihania. Koulu sujuu taas hyvin, on selkeä päämäärä asioissa ja lopputyö tehty!! Mä oikeesti valmistun parturi-kampaajaksi, on tää opiskelu ollut kyl yx tuskien tie, sillä olen tuolla peruskoululinjalla ja mun opiskelutoverit on 16-18v ikäisiä teinipissiksiä. Mut aivan mahtava tunne oli saada lopputyö kansiin ja palautettua opettajalle. Lopputyön aihe oli hääkampaaminen. Tein tutulle hääkampauksen ja kirjoitin hääkampauksista ennen/ nyt ja samaten hääpukumuodista. Tää laukas mulla sitten masennusta, aloin ajattelemaan omia häitä, toista lasta ja tulevaisuutta. Meillä oli mun miehen kanssa selkeä kuvio miten meidän suhde etenee. Kihloihin, yhteinen lapsi, naimisiin, työpaikat ja taloa rakentamaan. Mutta tämän tuli sotkemaan viime kesäinen hairahdus. Nyt ei todellakaan ole ollut sellainen olo et tuon miehen kanssa naimisiin menisin saatikka lasta tekisin. Mulla on ollut vauvakuume ja paha sellainen. Mun niin monella ystävällä on pieniä nyyttejä heidän luonaan vierailu vaan pahentaa asiaa. Ja häitäkin on tiedossa yhdet häät oli jokin aika sitten toiset tiedossa ens viikonloppuna ja kolmannet syksyllä. Ehkä tämäkin taas tästä ajan kanssa etenee eteenpäin. Osaan kyllä olla onnellinen tosta lopputyöstä, kavereiden onnesta ja omasta kehityksestä tossa fitneksessä.